Hae apua – kiität itseäsi myöhemmin

“Mitä jos joku saa tietää, että haen apua? Mitä jos vien jonkun toisen paikan, mitä jos hän tarvitsisi sitä enemmän? Pitäisikö odottaa vielä, jos nyt vain puskisin tämän läpi? Mitä jos asian pyörittely vain pahentaa tilannetta?”

Edellä esitetyn kaltaiset ajatukset ovat melko tavallisia avun hakemista pohdittaessa. “Avun hakeminen” kuulostaa suoraviivaiselta prosessilta, jossa avun hakija ilmoittaa tarpeestaan, jonka jälkeen siihen vastataan. Avun hakeminen on kuitenkin monella tapaa hyvin henkilökohtainen ja arkakin aihe, minkä lisäksi siihen saattaa liittyä erilaisia käytännön haasteita. Vaikka etenkin nuoremmissa ikäpolvissa avun hakemiseen kannustetaan entistä estottomammin, saattaa se omalle kohdalle osuessa tuntua hankalalta. Etenkin jos oma haaste liittyy juuri aloitteiden tekemisen vaikeuteen, saattaa tuntua kohtuuttoman raskaalta edistää avun saamista, vaikka sitä tärkeänä pitäisikin. Lisäksi omatoiminen avun hakeminen edellyttää, että omasta tilanteesta on jotakuinkin realistinen kuva. Vaikka itse tuntisikin tyytymättömyyttä ja kärsimystä elämässään, saattaa asian myöntäminen ja sanoittaminen tuntua karulta ja pelottavalta, jopa lopulliselta.

Kun kokemuksia ei ole jaettu tai nimetty, ne pysyvät epämääräisempinä ja ehkä siten myös hetkellisesti turvallisempina. Tällöin niitä on hankalampi käsitellä, kun kokemuksiin ei saa tarvittavaa etäisyyttä. Sanoittaminen ja jäsentäminen auttavat tunteiden ja ajatusten rajaamisessa ja eriyttämisessä, ja tuovat näin tolkkua myös epämääräiseen pahaan oloon. Kielellistämisen myötä paha olo ei ole enää hallitsematon, rajaton ja ennalta-arvaamaton seuralainen, vaan asia, josta löytyy lainalaisuuksia ja erilaisia vivahteita. Tämän myötä paha olo ei ole enää kaiken määrittäjä, vaan kokija voi myös itse määritellä pahaa oloaan ja tunnistaa siihen vaikuttavia seikkoja.

Avun hakemiseen voi suhtautua akuutin tuen ohella myös sijoituksena tulevaan, sillä keskusteluavussa tavoitteena on tarjota välineitä, joita voi hyödyntää elämässään myöhemminkin. Tukea voi siis hakea silloinkin, kun oma vointi on hyvä eikä elämässä ole akuuttia kriisiä tai haastetta. Tällöin keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa esimerkiksi oman itsetuntemuksen syventämisessä, voimavarojen kartoittamisessa, omien rajoittavien ajatusmallien huomaamisessa ja toisaalta keinona harjoitella omien tunteiden ja ajatusten kommunikointia toiselle ihmiselle, turvallisessa ympäristössä.

“Aluksi mietin, että en mä jaksa hakea apua. Että olisi pitänyt hakea aiemmin, sillon olis ehkä jaksanut. Sitten vaan koitin elää normielämää ja tein ihan minimillä kaiken, että olisin just ja just jaksanu tehdä sen mitä täytyy, että muille ei paljastu se oma saamattomuus ja se tilanne. Ajattelin, että se olis jotenkin nöyryyttävää, jos muuta sais tietää kuinka huonosti mulla ihan oikeesti menee. Ja että sitten en enää vois olla normaalisti muiden kanssa ja ne alkais varoa mun kanssa. Ajattelin näin tosi pitkään, mutta sitten tajusin, kuinka paljon energiaa mulla menee sen esittämiseen, että kaikki on jotenkin helppoa ja normaalia, vaikka kaikki arkinenkin oli raivostuttavan vaikeeta. Tai siis tajusin sen jo kauan aikaa sitten, mutta jotenkin työnsin sen sivuun koska ajattelin, että se asia on jotenkin vähemmän olemassa, jos en puhu siitä. Mietin ihan liikaa muita ja sitä, mitä pitäis olla, sen sijaan että olisin miettinyt, miten asiat oikeesti on. Tää on kuitenkin mun oma elämä ja mulla on juttuja mitä haluisin pystyä tehdä. Jonkinlaisen pohjakosketuksen se vaati, mutta sitten hain apua ja myös sain sitä. Ainoo asia mitä oon katunut on se, miks en hakenut jo aiemmin. Mutta jos et hakenut aiemmin, ei oo liian myöhästä. Hae nyt. Kiität itseäsi myöhemmin!”

Tällä kertaa niksinurkkaus tarjoaa poikkeuksellisesti vain yhden ohjeen:

  • Jos koet, että haluaisit keskustella ammattilaisen kanssa, älä epäröi ottaa yhteyttä. Mikäli avun hakeminen ja keskusteluapu ahdistavat tai epäilyttävät, voidaan vastaanotolla puhua myös tästä. Tilanteesi voi olla sekava ja jaksaminen vähissä. Kun tulet vastaanotolle omana itsenäsi, tulet aina oikeanlaisena.

Apua saat toivomassasi muodossa (verkkokeskustelu, videovastaanotto tai puhelinkeskustelu) varaamalla ajan osoitteessa https://www.etapsykologi.fi

Vai haluatko oppia tuntemaan itseäsi paremmin ja saada syvempää ymmärrystä itseesi, kuten tapoihisi reagoida? Itsetuntemusta voi lisätä myös persoonallisuuden kartoituksella, jota myös tarjoamme.

Meitä kiinnostaa, miten sinulla menee ja pyrimme tarjoamaan sinulle parhaan mahdollisen avun!

Kuva: Mari Juhala